Enheduanna, Suurisydämisin valtiatar

Runoja jumalatar Inannalle

Suomennos Minna Ronkainen Kirjokansi 2021

Inanna oli Kaksoisvirtojen maan rakastettu jumalatar, kuun ja auringon tytär. Hän ilmaisi itseään aamu- ja iltatähtenä. Häntä palvoivat sumerit tuhansia vuosia sitten. Inanna oli ensimmäinen, joka astui alas Tuonelaan ja nousi kolmantena päivänä kuolleista, kuun rytmin mukaan. Hänen puolisonsa oli lammaspaimen Dumuz, historian ensimmäinen Hyvä Paimen. Niin hyvä, että kuoli puolisonsa sijaan joka vuosi ja vietti talven alisessa maailmassa. Keväisin suuri kivi vieritettiin itkuvirsin hänen haudaltaan, Dumuz heräsi henkiin ja sen voimasta luonto alkoi viheriöidä.

Tällaisiin aiheisiin syntyi nykyisen Irakin alueella asuneiden sumerien uskonto. Keskeisaiheita olivat vuoden kohokohtiin, sekä uuden vuoden juhlaan että taivaallisiin häihin liittyvät rituaalit ja niiden pyhät tekstit. Taivaallisten häiden, Inannan ja Dumuzin rakkauden ylistys tuotti laajan tekstikokoelman ja lienee myös Vanhan testamentin Laulujen laulun alkuähde. Se kirjoitettiin nuolenpääkirjoituksella savitauluihin, jotka poltettiin lujiksi tiilen tavoin. Englantilainen sumerologi Betty de Shong Meador on osannut tulkita niistä ensimmäisen kokoelman, jonka tekijä on tiedossa. 42 laajan temppelihymnin kokonaisuutta voi siten pitää maailman ensimmäisenä kirjana. Kirjoittaja on v. 2285-2250 eaa. elänyt Enheduanna, Inannan ylipapitar – aikansa arkkipiispa- ja ehkä kuuluisan lainlaatijakuninkaan Sargonin tytär.

Vasta suomennettu julkaisu sisältää kolme laajaa runoelmaa. Ensimmäisessä Inanna kohtaa vastustajansa Ebih-vuoren. Ihmisen elämänkamppailua kuvastava voimainkoetus on täynnä hurmioitunutta energiaa vailla vertaa. Siinä Inanna päästää kaikki luonnon voimat valloilleen: vuoret sortuvat, kukkulat horjuvat ja painuvat polvilleen. Toinen runoelma, Suurisydämisin valtiatar, on Inannan ylistystä. Siinä näyttäytyy paradoksien ja vastakkaisuuksien jumalatar: Inanna on sekä sodan että rakkauden jumalatar, milloin pelättävä valtiatar kotka, haukka tai pensaikkopalo, milloin hyvyyden antaja, jonka ansioita ovat viehätysvoima ja palava intohimo, varojen yltäkylläisyys mutta myös velkaantuminen ja tuhoavat häviöt, opettaminen ja ohjaaminen, rakkauden hyvyydessä kukoistaminen ja tuhannet muut ominaisuudet. Ne hänelle lahjoitti taivaan ylijumala Anu, korkeuksissa maan tapahtumiin muuten puuttumaton Herra Zebaot. Tuskin meidän aikamme psykologia pystyy tuon syvemmin ihmismieltä selvittämään.

Kolmannessa runoelmassa näkökulma siirtyy itse kirjoittajaan. Enheduanna huomaa tulleensa syrjäytetyksi ylipapittaren virastaan ja kääntyy hädissään Inannan puoleen. Syyllinen on miehenketale Lugalanne, väkivaltaakin on käytetty. Huomattakoon, että tuolloin ylipapittaren osana oli rituaaliseksi etenkin uuden vuoden juhlien hedelmällisyysriiteissä. Ehkä on myös kyse maailmankuvan muutoksesta, kun naisjumalattaruuden hallitsema sumeriaika alkoi vaihtua uusien vallanpitäjien, assyrialaisten ja babylonialaisten miesaikaan, auringonjumala Shamasin karskiin patriarkaattiin. Tuolloin Inannasta tuli Ishtar, häpeällinen Baabelin portto.

Teoksen loistavasta suomennoksesta vastaa Minna Ronkainen, ortodoksisen teologian opiskelija ja runoilija. Inannan rohkeudella hän on englanniksi julkaistujen sumeritekstien pohjalta pystynyt luomaan syvältä kouraisevaa proosarunoa, Pentti Saarikosken kuolemattomassa hengessä.

Pekka Jalkanen