Julien Sandrel: Unelmien lista

TAMMI, 2021

Suomeksi: Lotta Toivanen

Thelma on hyvin menestyvä pariisilainen yksinhuoltajaäiti. Hänen 12-vuotias poikansa Louis on kuten muutkin ikäisensä murrosikää lähestyvät nuoret, fiksumpi ja etevämpi tosin. Eräänä normiaamuna Thelma ja Louis ovat matkalla töihin ja kouluun, kun Louis joutuu skeittilaudallaan rekan tönäämäksi ja päätyy tehohoitoon koomapotilaaksi. Thelman maailma romahtaa, mutta onneksi hänen taloutensa on kunnossa. Tehohoitohuoneeseen tulee taakkaa jakamaan myös Thelman äiti, jonka kanssa Thelma ei ole tullut toimeen.

Thelma löytää Louin huoneesta tämän aloittaman kirja unelmista, jotka aikoo tehdä jossain tulevaisuudessa. Thelma päättää toteuttaa poikansa unelmat, kuvata ne ja selostaa tapahtumat pojalleen, koomatilasta huolimatta. Thelma on vakuuttunut, että Louis kuulee ja ymmärtää kuulemansa.

Ensimmäiset unelmat vievät Thelman Tokioon, jonne ilmestyy myös hänen äitinsä. Tästä lähtien Thelma toteuttaa unelmia ja äiti videoi. Toiveita on runsaasti. Kaikki kerrotaan Louis’lle ja monesti kuulemassa on myös hoitajia.

Tähän on aikaa 30 päivää, sillä se on lääkäreiden arvio elinajaksi, ellei Louis herää koomasta sitä ennen. Kerronnan mielenkiintoa lisää, että Louis tajuaa koomaunessaan, mitä tapahtuu ja missä mennään. Nämä osuudet on kirjassa painettu kursiivilla. Ne keventävät muuten hyvin vakavaa tilannetta.

Viimeinen unelmista on: ”Kirjoittaa kirje sille ihmiselle, joka olen kymmenen vuoden päästä ja kuvitella, miltä elämäni silloin näyttää…avata ja lukea kirje tasan kymmenen vuoden päästä.” Thelma palaa Lontoosta ja – Louis on herännyt koomasta ja sanoo äidilleen kangerrellen: ”Kuka…sinä…olet?” Kirja päättyy Thelman kirjoittamaan kirjeeseen itselleen 10 vuoden päähän.

Kirjan nimi ”Unelmien lista” on mielestäni hieman liian viihteellinen. Olisi ehkä ollut parempi suomentaa alkuperäinen nimi suoraan: ”La chambre des melvilles” – ”Ihmeiden huone”.

Risto Lindholm, lukija