Kirsti Eskelinen: Ryppynaama ja punainen viettelijä

Aurinkokustannus

Kirsti Eskelisen uusimman sienikirjan, Ryppynaama ja punainen viettelijä (Aurinkokustannus), syntyideana ovat sienitarinat ja komeiden kansien väliin onkin koottu kosolti herkullista luettavaa ja upeita kuvia. Sieninainen rakastaa metsässä liikkumista ja on lähes koko elämänsä jakanut tätä iloa monin tavoin myös muille. Jälleen kerran pääsemme hänen mukaansa seikkailemaan sienimetsään ihan vaikka olohuoneen sohvalla istuen. Mutta jos sohvalle haluat jäädä, kirjaan on vähän vaarallista tarttua, sillä sienikärpänen voi hirvikärpäsen tavoin tarttua nuttuusi ja se on menoa se.

Ensimmäisen luvun otsikolla Kirsti tervehtii lukijaa: Hei sinä iloinen sienestäjä ja kuvaa tunnelmiaan metsäreissulta:

Voin kuljeskella päivät pitkät metsässä ja kerätä ihastuttavan värikästä ja terveellistä ruokaa niin paljon kuin suu sietää. Ihastelen ääneen mustavalkoisen mustavahakkaan charmanttia tyylikkyyttä tai myöhäissyksyn keikaria, viiruvalmuskaa, jonka ohi en voi mennä ottamatta sitä saatesanojen kera koriini.

Kuten hänen edellinen kirjansa “Sienestäjän suosikit” on, tämäkin teos rakkaudella luotu ja huumorilla höystetty. Tarinat innostavat ihmettelemään sieniä ihan uusista näkökulmista ja ehkä myös kokeilemaan uusia reseptejä, joita kirjassa on runsaasti.

Kirstille sienet ovat kurvikkaita rautalakkeja, kesämetsän valottaria, kiehtovia komistuksia ja keimailevia kellohelmoja. Päästäänpä viimeisessä luvussa maistelemaan myös iloliemikylpyjä. Oletko sinä kenties aiemmin kuullut kantarellilikööristä?

Kirsti on saanut maistattaa sieniherkkujaan myös monilla arvovierailla. Esa Saarinen pääsi maistamaan kantarelleja Suonenjoen vierailullaan ja Kirstin unelmien täyttymys oli retkieväiden valmistus presidenttiparille heidän Kuopion vierailullaan. Maisteltavina olivat nokirouskulla täytetyt sienirullat.

Kun Haukio kysyi millainen sieni nokirousku on, sanat takertuivat kurkkuuni kuin ensimmäistä kertaa kertoisin jostain sienestä. Että oli vaikeaa. Pyysin mielessäni apua juttuenkeliltä ja jotenkin selvisin. Presidentti totesi: “Se ei ollutkaan mustarousku.”

Kirja on helmi. Tarinat ovat tunteikkaita, lämpimiä, aitoja ja huumorilla höystettyjä, kuten Eskelisen tapoihin kuuluu.

Kirsti Eskelinen on suonenjokelainen sieni- marja- ja yrttineuvoja sekä keruutuotetarkastaja. Aiemmin häneltä on ilmestynyt teokset Suomalaisten suosikkisienet (Gummerus 2019), Omenakirja (2017), Ihanat marjat (Gummerus 2013) sekä Sienestäjän suosikit (Gummerus 2012).

Marita Leskinen