Murhe ja autuus

Meg Mason: OTAVA, 2022

Suomeksi Maria Lyytinen

Kirjan kertoja Martha selvittelee omia lapsuus- ja nuoruustaustojaan jatkaen niitä nykyiseen 40-vuotispäiväänsä asti ja siitäkin muutamia vuosia eteenpäin. Hänen äitinsä on outo kierrätystaiteilija ja isänsä ikuinen melkein runoilija. He elävät äveriään äidin siskon siivellä. Martalla on mielenterveysongelmia jo kouluiässä ja ne jatkuvat koko ajan. Lukiessa tuntuu aluksi, että kerronta on hauskaa ja elävää, mutta kerronnan edetessä Martalla on vain ongelmia itsensä kanssa ja ne heijastuvat koko lähipiiriin. Hänen äitinsä on liki samanlainen ja lisäksi aika alkoholisoitunut.

Lääkärit kirjoittavat Marthalle erilaisia masennus- ja mielialalääkkeitä, mutta itkupotkuraivarit ja tavaroiden heittelykaudet toistuvat samoin kuin totaalinen lamaantuminen, jolloin huoneesta poistuminenkin on mahdotonta. Vaihtelevia työpaikkoja kustannustoiminnasta, muotilehden toimittajaksi ja luontaistuotekaupan myyjäksi tulee vastaan. Muutamia vuosia kuluu Pariisissa opiskellen ja jotakin toimittaen. Ensimmäinen avioliitto kestää noin kuukauden. Toinen avioliitto vähän myöhemmin ihastuttavan ja ymmärtävän (liiankin) Patrickin kanssa kestää monia vuosia. Se päättyy Marthan 40-vuotissyntymäpäiväjuhlaa seuranneena päivänä, kun Patrickin mitta tulee täyteen ja hän muuttaa pois. Martha ei ole halunnut lasta missään vaiheessa, kuin ehkä ihan syvällä sisimmässään. Sekin aiheuttaa monta outoa kuviota. Hänen sisarellaan sen sijaan on jo neljä alle 6-vuotiasta poikaa ja tyttö on tulossa. Heitä Martha käy hoitamassa, kun mielenterveydeltään ehtii, jaksaa ja viitsii eikä ole taas riidellyt kaikkien kanssa.

Viimein eräs psykiatri diagnosoi hänellä mielenterveyssairauden (joka on kirjailijan mielikuvituksen tuote) ja siihen jossain määrin tehoavan lääkkeen. Martha ymmärtää vähitellen, mikä kaikki on ollut pielessä ja miksei häntä ymmärretä. Hän ei ole antanut läheisten ymmärtää itseään eikä ole ymmärtänyt näitä. Siis oikein sotkuinen kehä. Patrick palaa takaisin lähelle, muttei enää asetu asumaan Marthan kanssa.

Joidenkin arvioiden mukaan Mason kirjoittaa hauskaa, hulvatonta ja sydäntäsärkevää tekstiä. Minusta kirja oli lähinnä ahdistava ja painostava. En siis ollut ihan oikeaa kohderyhmää tämäntyyppiselle ihmissuhderomaanille.

Risto Lindholm, lukija