• Toimitus

Elisabeth Strout: Olive, taas

TAMMI, 2021 Suomeksi: Kristiina Rikman


Stroutin novellimainen romaani ’Olive Kitteridge’ (2008, suomeksi 2020) voitti Pulizer-palkinnon. ’Olive, taas’ jatkaa mukanaan vievää tarinaa vanhenevasta (noin 72-vuotiaasta noin 85-vuotiaaksi) Olivesta ja muista ihmisistä Crosbyn pikkukaupungissa Mainessa. Oliven ensimmäinen mies on kuollut ja Olive avioituu uudelleen, kunnes noin kuuden vuoden kuluttua tämäkin aviomies kuolee. Oliven saatua sydäninfarktin hän sinnittelee vielä kotonaan sairaanhoitopalvelujen avulla. Lopulta hän joutuu muuttamaan palvelutaloon, josta hänen poikansa on onnistunut saamaan äidilleen asunnon.


Olive tekee havaintoja ihmisistä ja tapahtumista ympärillään. Aika harvoja ihmisiä ja asioita hän arvostaa, mutta on seikkoja, joista hän pitää. On myös oranssitukkainen presidentti, jonka nimeä hän ei suostu mainitsemaan. Kirja etenee novellimaisesti erilaisten ihmisten, niin paikallisten kuin kaupungissa satunnaistenkin vierailijoiden, ja tapahtumien kautta. Joissakin jaksoissa Olive ei välttämättä esiinny lainkaan, mutta kuitenkin lukiessa odottaa, missähän kohdassa päähenkilö pulpahtaa esille vaikkapa supermarketin parkkipaikalla. Hän voi tulla esiin jopa vain ihmisten puheissa. Näissä näennäisesti itsenäisissä kohtauksissa henkilöt kertaavat paljon menneisyyttään, miksi ovat tulleet Crosbyyn, miksi ovat sieltä lähteneet aikoinaan, miten avioliitot ovat sujuneet ja miten lapset ovat kasvaneet. Maahanmuuttoon Olive suhtautuu melko neutraalisti. Läheisessä pikkukaupungissa asuu suurehko somaliyhteisö sulassa sovussa ympäristön kanssa. Yhteisö on ollut osa lähitienoota jo yli parikymmentä vuotta. Olive tutustuu heihin, kun hän saa avukseen somalilaisen lähihoitajan, Haliman. Olive oppii elämästä jälleen uutta.


Sekä ’Olive Kitteridge’ että ’Olive, taas’ ovat koukuttavaa luettavaa. Strout vaihtaa katselukulmaa juuri sopivin väliajoin ja saa näin lukijan mielenkiinnon pysymään hereillä ja uuden jakson aloittaa ihan huomaamattaan, vaikka olisi päättänyt pitää tauon.


Kirjan suomentaja Kristiina Rikman on eräs arvostetuimpia ja palkituimpia suomentajia. Hän on kääntänyt yli 40 vuoden ajan englannin- ja ruotsinkielistä kirjallisuutta.

Pro Finlandia -mitalin hän sai 2014.

Risto Lindholm, lukija

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Pudonneet