Pascal Engman: Rottakuningas

WSOY, 2021

Rikosvyyhti käynnistyy, kun Emelie Rydén ilmoittaa vankilassa istuvalle väkivaltaiselle avopuolisolleen Karimille eroavansa. Kun Karim pääsee vuorokauden lomalle, Emelie löytyy seuraavana aamuna kuoliaaksi puukotettuna. Ilmeisenä syyllisenä pidetään Karimia. Juttua alkaa tutkia Tukholman poliisi pääosassa Vanessa Frank. Hän ei ota uskoakseen, että Karim ikävä kyllä olisi syyllinen. Karimille joutuu vastentahtoisesti antamaan alibin Aftonpostenin uusi toimittaja Jasmina Kovac, joka on juuri murhahetkellä joutunut Karimin raiskaamaksi. Lisämausteen selvitystyöhön tuo Nicolas Paredes, erikoisjoukkojen entinen poliisi ja sotilas.

Taustalla alkaa esiintyä syrjäytynyt tietokone-ekspertti ja kehonrakentaja Tom Lindbeck. Hän vihaa naisia, koska kukaan ei suostu lähestymään häntä hänen omalaatuisuutensa, hajun, ulkonäön ym. takia. Hän lukee itsensä ns. incel-miehiin, eli tahtomattaan selibaatissa eläviin. Esiin nousee muitakin yhteiskunnan ongelmia. Pakkaa sekoittaa äärettömän suosittu TV-julkkis, viihdemaailman ja naisten lemmikki (vaikka on naimisissa ja kahden lapsen isä). Tom tietysti vihaa tällaista julkimoa ja naisia, jotka pyörivät hänen ympärillään ja vuoteessaankin. #metoo on vahvasti mukana.

Hyvällä poliisityöllä Vanessa pääsee vähä vähältä Tomin jäljille. Tomin ja hänen kumppaninsa tarkoitus on tehdä Tukholman stadionille verinen isku vain naisille tarkoitettuun Pussy Pride -tapahtumaan. Vanessan ja Nicolasin toiminta estää pahimman verenvuodatuksen. Seuraa takaa-ajo, jossa Jasmine on rikollisten panttivankina, Vanessa ja Nicolas tiukasti kannoilla. Kuin ihmeen kaupalla he onnistuvat niin vapauttamaan Jasminan kuin eliminoimaan pahantekijät.

Pascal Engman on toiminut toimittajana ja siitä juontanee juurensa hänen loistava, ytimekäs kerrontansa. Hän on sanataituri ja myös kerronnan jonglööri. Hän pitää monia tapahtumia ilmassa samanaikaisesti, uskottavasti ja pallottelee niitä lyhyissä luvuissa niin, että tekee mieli lukea vielä tuo seuraava ja vielä seuraava ja vielä yksi sivu jne. Loppuratkaisu Tukholman stadionilla on raaka. Eihän tuollaista voi tapahtua! Vai voisiko? Muistakaamme Norjan Utøya.

Täytyy ehdottomasti lukea Engmanin kaksi edellistä kirjaa ’Patriootit’ ja ’Polttava maa’.

Risto Lindholm, lukija