Yksityisalue

Pauliina Susi: TAMMI, 2023

Tuulia Raja, noin 40-vuotias lentoemäntä, on palaamassa Lontoosta Helsinkiin. Flyartin koneessa on vain seitsemän matkustajaa. 80-vuotias teollisuusneuvos Eini Salkovaara tarrautuu lennolla Tuulian käteen ja kertoo, että häntä vainoaa joku mies ja uhkaa tappaa. Viereisellä penkillä istuu hänen poikansa, komea Patrik ja rauhoittelee äitiään. Kone laskeutuu Helsinki-Vantaalle. Kun matkustajat ovat poistuneet koneesta, kapteeni ilmoittaa, että tämä oli viimeinen lento ja Flyart on konkurssissa. Tuuli on siis työtön. Asunto on ollut työsuhdeasunto. Seuraavan aamun suuri uutinen on, että vanha teollisuusneuvos on löydetty kotoaan kuolleena.

Teollisuusneuvos on ollut perustamansa suuren Puhtox-yrityksen suurin osakas. Lennolla oli ollut mukana myös hänen kodinhoitajansa Maiju, poikansa Patrik Puhtoxin toimitusjohtaja, tyttärensä Vivian talouspäällikkö ja Vivianin poika tietotekniikan osaaja Jimi. Patrikin vaimo Amorella on myös vahvasti kuvioissa mukana, joskin on ilmoittanut Patrikille aikovansa erota tästä. Osoittautuu, että kaikilla oli jotain hampaankolossa teollisuusneuvosta vastaan ja herää epäilys, ettei kuolema ollut aivan rauhallinen. Kuka perii ja mitä? Ehtikö teollisuusneuvos muuttaa testamenttinsa, kuten hän uhkasi tehdä. Missä on uusi testamentti? Muutaman päivän kuluttua kuolee Patrik aika omituisissa oloissa.

Koneessa mukana ollut mies, joka jätti Tuulialle korttinsa osoittautuu yksityisetsiväksi, joka muutama kiemuran jälkeen palkkaa Tuulian apulaisekseen toistaiseksi eräänlaisella oppisopimuksella. Tuulialle selviää, että Vivian on jo aiemmin palkannut Ykän selvittämään, mitä liikekauppoja Patrik Lontoossa touhusi muiden tietämättä. Yksityisetsivä Ykä ja Tuulia saavat selville kaikenlaista mielenkiintoista moneltakin taholta. Ilmenee, että kuolemat ovat osittain onnettomia sattumuksia ja ehkä hieman autettuja onnettomuuksia. Niitä on edesauttanut ehkä lievä väkivalta ja ehkä mukaan ujutettuja lääkkeitä, joiden yhteisvaikutus alkoholin kanssa on ollut Patrikille kohtalokas. Näiden osoittaminen rikoksiksi on erittäin haasteellista, vaikka osapuolet tietävät, kuka tai ketkä ovat tekijöitä.

Muuten aika mielenkiintoiseen kirjaan jää outo sivuvivahde. Tässä, kuten monissa muissakin salapoliisijutuissa kerrotaan ani harvoin, että salapoliisi olisi saanut toiminnastaan palkkiota. Outoa, että tämä ammattikunta pystyy kuitenkin elättämään itsensä. Tässäkin ilmeistä on, ettei Vivian pysty maksamaan Ykän palkkiota. Joka tapauksessa toinen Tuulia Raja -dekkari on tulossa ja odottelen sitä mielenkiinnolla.

Risto Lindholm, lukija